Niin paljon ihminen maailmaa rakasti, että oli valmis
tekemään sen puolesta mitä tahansa. Jopa valehtelemaan.
Otos 1: cityvihreä Tuukka. Tuukka pyöräilee töihin eikä
peseydy liiallisen usein. Tuukka on ahkera sosiaalisen median käyttäjä, ja
hänen postauksensa käsittelevät usein maailman epäkohtia: luonnon saastumista,
luonnonvarojen tuhlaamista sekä varallisuuden epätasaista jakautumista.
Tuukalla on neljä lasta, joita hän haluaa opastaa luontoystävällisen ajattelun
saloihin. Tuukalla on vaimo, joka käyttää siivouksessa luontoystävällisiä
puhdistusaineita, joita ei todellakaan ole hankittu mistään automarketista. Kun
taloyhtiön vihainen mummo kertoo Tuukalle tämän lasten jahtaavan pihalla linnunpoikasia,
Tuukka tuhahtaa: ”Maailmassa on suurempiakin ongelmia.”
Otos 2: punkkarityttö Esme. Esme asuu suuren kaupungin
keskustassa ja hänellä on kissa. Esme rakastaa eläimiä. Eritoten hän rakastaa
kissaansa, jonka kanssa loikoa pitkillä aamu-unilla kantakaupunkilaisessa
yksiössään. Esmellä on paljon ystäviä, jotka kaikki rakastavat eläimiä ja jotka
kaikki ovat vegaaneja. Esmen ystävät asuvat pitkin maapalloa, sillä Esme on
tutustunut moniin ihmisiin lukuisilla matkoillaan. Hän on käynyt preerialla,
savannilla ja sademetsässä. Ystäviään Esme lennähtää tapaamaan tuon tuostakin,
mikä on helppoa, sillä Esme on työtön.
Otos 3: ylempi toimihenkilö Pirjo. Pirjo asuu
kaupunginosassa, jossa ollaan omasta kaupunginosasta ylpeitä. Kyse ei ole
mistään hienostoalueesta, mistä Pirjo saa salaa outoa tyydytystä. Pirjon lapset
käyvät päiväkotia, jonka asiakkaat ovat monesta maailman kolkasta. Hän on yhtä
mieltä muiden vanhempien kanssa siitä, että lapset oppivat tällä tapaa
ilahduttavasti moniarvoisuutta. Pirjon kotona ei ole koskaan käynyt yhtäkään
ulkomaalaistaustaista henkilöä.
Hyvyys saattaa joskus olla sitä, että ihminen luo illuusion
omasta valveutuneisuudestaan puhumalla myönteisesti asioista, jotka eivät
suoranaisesti kosketa hänen elämäänsä millään lailla. Ihminen haluaa syleillä
maapalloa, sen eläimistöä ja kansakuntia, mutta siihen ihmisen kädet ovat
auttamattoman lyhyet, ja lopultakin hän päätyy hyväilemään vain omia kylkiään.
On helppoa sanoa olevansa suvaitsevainen mutta vaikeaa suvaita alakerran räkänokkaa,
joka päivästä toiseen koettelee hermojasi pelkällä olemuksellaan. On helppoa
sanoa rakastavansa eläimiä mutta vaikeaa rakastaa sitäkin kädellistä, joka juo
joka kerta itsensä tolkuttomaan humalaan suvun yhteisellä joulumökillä. On
helppoa kierrättää mutta vaikeaa olla haalimatta tavaroita, joiden
valmistaminen ja kuljettaminen tuottaa suurimman osan maailman saasteista.
On vaikeaa sanoa mitään tyhjentävää, vaikeaa olla oikeassa,
vaikeaa pelastaa koko maailma.
Ihminen – pelasta edes itsesi.