Jos elämä ois kisa, vaik eihän se siis tietenkään oo, mut jos siis olis (no onhan se
tavallaan tai niinku sillee), niin mä voittaisin sen, koska niin sairaan moni seuraa mun tekemisiä, eli mä oon väkisinki kiinnostava eli siis niinku onnistu yksilö. Siitä on tullu mulle oikeestaan ongelma: mä käytän niin paljon aikaa ittestäni puhumiseen, etten mä ees ehi tehä mitään! Oikeesti, tää on ihan niinku täyspäivänen työ tää meitsinä oleminen! Paitsi et enhän mä saa tästä palkkaa, vielä, kyl sekin aika koittaa ku vaan #believinyorshelf, siitä mä oon shure. Ja jos ei nyt ihan fygyy heru niin ilmasta kamaa ainakin pitää saada. Siis jos mä kerta puhun siitä kamasta tyyliin koko ajan, eli siis annan ilmaseks, nii hei haloo, kai mä jonku palkkion siitä ansaitsen? Siis epää, kyl muutki saa massii niitten tekemisistä, vaik ne tuskin on lähelläkään mun cooliutta.
Siis ku mähän oon nimittänyt itteni tämmöseks infulensseriks, se tapahtu noin niinku PIM ku mä yks päivä otin tosi siistei valokuvii ittestäni ja tajusin et ne on tosi siistei. Tai siis kylhän mä tajusin jo skidinä et meitsin paska on hunajaa. Ku mä vaan muistin pyytää anteeks jokaselta kersalta, jonka tönäsin ruusupuskaan, ni mutsi meni heti jotenki liikuttuneen näköseks, se oli ihan et “tosi hienosti sanotit ton sun tunteen”. Kai mä oon joku madafaking sanottajaki, hähä. Mut siis siitä mä niinku opin, et mä saan tehä mitä vaan. Ees taivas ei oo mun rajana.
Sit mä tajusin kans et mähän voin tehä itestäni ihan minkä alan ekxpertin vaan, kato ku internettihän on ihan täynnä tietoo, siis et jokanen voi tietää vaik kaikki maailman tiedot. Sillee et lukee vaan jotain ja on sit ihan et “hei, meitsi tietää”, siis jonku asian, jota joku daiju ei tiedä. Sit voi kans olla tosi objectiivinen ja silleen varma siitä, mitä sanoo, se tuo pointsei ja ihan sikapossuna lohtuu tähän maailmaan, ku kaikki olis muuten niin monimutkasta, ja hei lets face it ennen kaikkee aivan sairaan tylsää, jos jokanen ei vois olla mitä vaan ja tietää heti kaikkee. Kaikki ei oo kylläkään tätä tajunnu, outoo. Mä kyl heti tajusin, et nyt osu chakpottiin. Pitää vaan kato puhuu sillee sopivan itsevarmasti, vaik ei tajuis puoliikaan siitä, mitä sanoo. Mäkin huomasin heti muitten ilmeistä, et ne todellakin halus kuunnella mua, ne näytti silleen kiitollisilta, ja silmät kiilu silleen varmaan ehkä kyynelistä jopa. Siis ku nythän niitten ei ite tarttenu mennä lukemaan niitä kaikkii juttui, ku mä tein sen niitten puolesta. Eihän siit sillee mitään rahaa saa tai mitää, mut sainhan mä tavallaan palkinnoks ihailevia katseita. Et jos vois peukuttaa real laiffissa ni oisin saanu ihan sikana laikkeja, ja taisin mä saadakin yhden sormisydämen, onneks.
Ja sit viel semmonen asia, josta en oikeestaan viittis ees puhuu, ettei tietyt tyypit saa mitään huomioo, sitä ne ei todellakaan ansaitse, mut siis noi kateelliset, ei vittu, ihan kamalaa jengii, ne aina kyylää jossain taustalla ja kuiskuttelee, joskus ne ei ees kuiskuttele vaan töllää vaan, en kyl tajuu. Pitäis huolta omista asioistaan. Miks ne vainoo tämmösiä hyviä tyyppejä niinku mä, eli siis oon tosi avoin ja ystävällinen ja en silleen tuomitse, mut et oikeesti vittu mitä juntteja, no kyl mäkin tempparii katon mut sillee ironisesti hei, onhan siel vitun daijuu jengii, ainakaan mä en olis ikinä niin tyhmä ku ne. Mut joo, ihan sama koska mä en kuuntelee hatterseja, mä kuuntelen vaan universumin viestejä ja teen niistä omat, paremmat päätelmät, ja ne päätelmät yleensä loppuu silleen et “hei, sä oot oohsome, muut on rutaa, anna vihaajien vihata, kaikki on sulle vaan kateellisii”.
Eikä mua sit enää vituta. Ku vaan muistaa pyytää kato universumilta, niin se antaa sen, mitä sä siltä satut pyytämään. Mun tapauksessa sanoisin et paras kosto on menestys, ja sitähän mulla riittää. Mä oon tekijä ja näkijä ja kaikki seuraa mua, niinku esmes jengi, joka ei ees tunne mua, ni silti ne jaksaa seurata mun juttuja ja peukuttaa ja levitellä niitten digitaalista lovee. Ni siitä päätellen mä oon väkisinki hyvä tyyppi ja sitä kautta silleen tärkee ja rileittöböl. Et kyl se mutsi oli ihan oikeessa. Mä en oo mikään tavallinen räänsyöjä vaan erityisspessu. Ja vaik mutsi on muuten vähän hohhoijaa ja onko pakko sukkahousuissa hiihtää saatana keskellä kirkasta päivää olohuoneen ikkunan eessä, ni siinä se oli kyl ihan oikeessa. Piece out biches!
